Liikkumattomuus ja paikallaanolo ovat merkittäviä aivoterveyden riskitekijöitä. Valtaosa Suomen aikuisväestöstä liikkuu liian vähän terveyden ylläpitämiseksi (Husu ym. 2022). Valtaosa hereillä oloajasta vietetään istuen tai makoillen (Kolu 2020). Makoilu on terveyden kannalta loikoilun ohella haitallisin paikallaanolon muoto (Husu ym. 2025). Liikunnalla on merkittävä vaikutus aivoterveyden edistämisessä pienentäen aivoille haitallisten sairauksien riskiä sekä lieventäen niiden riskitekijöiden vaikutuksia. (E2-tutkimus 2022). Suomessa luonto on matalankynnyksen liikuntaympäristö, joka antaa hyvät mahdollisuudet liikkua luonnossa maantieteellisestä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta (Haveri ym. 2023).

Liikunta ja aivoterveys  

Liikunta on yksi aivoterveyden kulmakivistä. Liikunta pitää huolta myös aivojen verisuonistosta. Lisääntyneen verenkierron vaikutuksesta, hapen ja ravinnon kulku aivoissa tehostuvat, samoin kuona-aineiden poistuminen. (Aivoliitto.)

Säännöllisellä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Liikunta edistää aivojen neuroplastisuutta eli niiden kykyä mukautua sekä lisää neurogeneesiä, uusien hermosolujen syntyä. (Mcpherson ym. 2017.) E2- tutkimuksen (2022) mukaan fyysinen aktiivisuus edistää kognitiivisten kykyjen säilymistä, ja ikääntymiseen liittyvä aivokudoksen häviäminen on vähäisempää liikuntaa harrastavilla. Liikunta lisää aivotoimintojen tehokkuutta.

Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin sekä insuliiniherkkyyteen hilliten tulehdusta ja vaikuttaen suotuisasti hermostoon. Fyysisellä aktiivisuudella on positiivisia vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja uneen. (Hellenius ym. 2021, 85–91).

Luonto ja aivoterveys

Aivoterveyteen liittyvät sairaudet ja niiden riskitekijät kuormittavat terveydenhuollon kantokykyä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan luontoympäristöt voisivat olla mahdollinen ratkaisu tarttumattomien tautien lisääntyvään kansanterveystaakkaan. (Haveri ym. 2023). Luonnosta saatavien terveysvaikutusten taloudelliset hyödyt masennuksen ja 2 tyypin diabeteksen sekä astman lääkehoidon osalta voisivat olla vuosittain satoja miljoonia euroja (Tyrväinen 2024.)

Luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saatujen terveys- ja hyvinvointihyötyjen taustalla on useita tekijöitä. Luontoa havainnoidaan useiden aistien kautta merkittävän osan hyvinvointivaikutuksista ollessa automaattisia ja ei-tahdonalaisia. Terveyshyötyjen mekanismit toimivat usein yhdessä. Luonnossa liikkuvan kannalta keskeisimmät hyödyt ovat stressitilanteista palautuminen sekä itse liikunnasta saatavat hyödyt. (Tyrväinen ym. 2018.) Viherympäristöillä saattaa olla suotuisa vaikutus immunologiseen säätelyymme monimuotoisen mikrobialtistuksen suojatessa autoimmuunityyppisiltä sairauksilta (Haveri ym. 2023).

Luontoympäristöjen terveyshyödyistä on vahvin näyttö mielenterveyden osalta. Luontoympäristö toimii liikuntaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustavana kontekstina, mikä on yhteydessä parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Masennuksen ja ahdistuksen oireet lievittyvät luonnossa, mutta luontoaltistukseen liittyvää psykologista elpymistä on tutkittu eniten. (Haveri ym. 2023.) Fysiologinen palautuminen tapahtuu luontoympäristössä rakennettua ympäristöä nopeammin (Green care 2018).

Luonnosta saatavista lyhyistä, myönteisistä terveysvaikutuksista tulee pitkäaikaisia luontokäyntien jatkuessa säännöllisinä. Luonnossa liikkuminen voidaan toteuttaa hyötyliikunnan ja virkistysliikunnan muodossa. Työ- ja asiointimatkojen tekeminen ainakin osittain viher- ja luontoalueiden kautta tuo myös terveyshyötyjä. (Tyrväinen 2023.)

Liikkumisen ja luonnossa oleskelun hyvinvointi- ja terveysvaikutusten hyödyntäminen edistää sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia. Samalla arjen fyysinen aktiivisuus ja luonnon liikuntaympäristöt voidaan sisällyttää osaksi modernia elämäntapaa, joka painottaa kokonaisvaltaista terveyttä ja kestävää terveyskäyttäytymistä.  

Lähteet

Aivoliitto. 2018. Aivot rakastavat liikuntaa. Viitattu 1.11.2025. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa#9468e39a

Drakvik, E., Tyrväinen, E., Halonen, J., Haahtela, T., Haveri, H., Miettinen, L. 2024. Sitran työpaperi. Terveyttä, hyvinvointia ja kustannussäästöjä luonnosta. Viitattu 2.11.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/10/sitra-terveytta-hyvinvointia-ja-kustannussaastoja-luonnosta.pdf

Green Care. 2018. Luontoon perustuvan toiminnan ja luontokontaktien terveysvaikutukset. Suomalainen Green Care tietokortti 3_2018. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.gcfinland.fi/tiedostopankki/497/GreenCare-tietokortti-3-painovalmis.pdf

Hansen A. 2016. AIVOVOIMAA- Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Stockholm: Bonnier Fakta. Viitattu 4.11.2025

Haveri, H., Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 139(10):851–9. Viitattu 2.11.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17697

Hellenius, M-L. & Kivipelto, M. 2021. AIVOTERVEYS, viiden sormen ohje- Kuinka pienennät muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä? Liettua: Holm & Holm Books. Viitattu 3.11.2025.

Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:33. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Viitattu 5.11. 2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/d97dc8f7-d3f0-4e89-97d5-91244a95cc55

Husu, P., Vähä-Ypyä, H., Tokola, Kari., Sievänen, H., Niemelä, O., Vasankari, T. Greater amount of lying and reclining associate with cardiovascular disease risk score and several risk factors, while short sitting bouts and standing have opposite relation. American Journal of Preventive Cardiology. 2025.Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ajpc.2025.101327.

Kansallinen aivoterveysohjelma E2-tutkimus. 2022. Mikä edistää aivoterveyttä- selvitys. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/18939/e2_tutkimus_selvitys_0322.pdf

Mcpherson, H., Teo, W-P., Shneider, L., Smith, A. 2017. A Life-long Approach to Physical Activity for Brain Health. Frontier in aging Neuroscience 2017. Viitattu 1.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5440589/pdf/fnagi-09-00147.pdf

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 1.11.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Tyrväinen, L. 2024. Uutinen. Luonto voi tarjota Suomelle joka satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa. Viitattu 1.11.2025. Saatavissa https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonto-voi-tarjota-suomelle-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa